Närästys

Närästys tuntuu epämiellyttävänä tunteena, kipuna tai poltteena rintalastan takana. Satunnaista närästystä ilmenee lähes jokaisella, mutta usein toistuva närästys liittyy useimmiten dyspesiaan tai refluksitautiin, jolloin mahan happanta sisältöä nousee ruokatorveen. Tyypillisesti oireet ilmaantuvat ruokailun jälkeen tai makuuasennossa. Ruoka-aineista esimerkiksi sitrushedelmät, paprika, kaali, tomaatti, sipuli, suklaa, voimakkaat mausteet sekä rasvainen tai käristetty ruoka saattavat aiheuttaa närästystä. Juomista närästystä aiheuttavia ovat esimerkiksi kahvi, tee, muut kofeiinipitoiset juomat, kaakao, virvoitusjuomat, happamat mehut sekä alkoholi. Myös kumartelu, nostelu, kiristävät vaatteet, stressi ja tupakointi saattavat lisätä närästystä.

Närästystä voidaan lievittää itsehoidossa lääkkeettömien hoitokeinojen avulla, mm. laihduttaminen ja tupakoinnin lopettaminen helpottaa oireita. Jos oireet liittyvät ruokailuun kannattaa välttää oireita aiheuttavia ruokia ja juomia sekä syödä ruoka pienissä erissä. Yöllisiin oireisiin voi saada apua sängyn päätyä kohottamalla ja aikaistamalla iltaruokailua. Myös jotkut lääkkeet voivat altistaa närästykselle, mutta lääkärin määräämien lääkkeiden käyttöä ei tule kuitenkaan keskeyttää ilman keskustelua lääkärin kanssa.

Tilapäistä närästystä voidaan hoitaa itsehoidossa happosalpaajilla, antasideilla tai sukralfaatilla. Itsehoidossa hoitoaika on enintään 2 viikkoa.

Lääkäriin on syytä hakeutua, jos oireet alkavat ensimmäistä kertaa yli 50-vuotiaalla, itsehoito ei tehoa tai oireet ovat voimakkaita tai toistuvia, jos kipu ilmenee rasituksessa tai ilmenee nielemisvaikeuksia tai -kipuja, tahatonta laihtumista, toistuvaa oksentelua tai pahoinvointia.